Biotuotteet ovat nopeasti nousemassa ratkaisevaan rooliin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vihreän siirtymän toteuttamisessa. Niiden avulla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla ja kotimaisilla vaihtoehdoilla. Se vähentää päästöjä ja tukee alueellista taloutta. Suomussalmi on yksi niistä paikoista Suomessa, jossa biotuotannon edellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät.
Suomussalmi sijaitsee keskellä laajoja metsävaroja, joiden tarjoamaa biomassaa ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Alueella syntyy runsaasti puunjalostuksen sivuvirtoja, kuten kuorta, haketta, sahanpurua ja hakkuutähteitä. Nämä materiaalit ovat arvokkaita raaka-aineita biotuotteiden valmistuksessa, ja ne muodostavat kilpailuedun, jota monella muulla alueella ei ole. Logistisesti Suomussalmi on myös vahvoilla: alueella on raideyhteydet, toimiva tieverkosto ja puuterminaali, joiden avulla raaka-aineiden kuljetus on kustannustehokasta.
“Jos piirtää sadan kilometrin ympyrän Suomussalmen ympärille, metsävarat ovat valtavat ja kuljetusetäisyydet raaka-aineille optimaaliset”, kertoo Mikko Ahokas Maconilta. ”Lisäksi raideyhteydet ja sähköverkko ovat kunnossa”
Biotuotannon mahdollisuudet ovat laajat. Puu voidaan jalostaa monenlaisiksi korkean lisäarvon tuotteiksi, kuten biohiileksi, biopolttoaineiksi, biokemikaaleiksi ja biomuoveiksi. Erityisen kiinnostava on ligniini, puun luonnollinen yhdiste, joka sitoo kuidut yhteen ja antaa puulle sen lujuuden. Ligniinistä voidaan valmistaa esimerkiksi liimoja, hartseja ja sideaineita, jotka voivat korvata fossiilisia kemikaaleja kuten fenolia ja formaldehydiä. Lisäksi ligniinipohjaisia materiaaleja voidaan hyödyntää autoteollisuudessa, rakennusmateriaaleissa ja jopa elektroniikkateollisuudessa.
Teknologinen kehitys tekee biotuotannosta entistä houkuttelevampaa. Uudet menetelmät, kuten ioninesteisiin perustuvat erotusprosessit, mahdollistavat ligniinin, selluloosan ja hemiselluloosan talteenoton ilman kovia kemikaaleja tai korkeita lämpötiloja. Tämä vähentää ympäristövaikutuksia ja parantaa tuotannon kannattavuutta.
Ahokkaan mukaan Suomussalmella on jo tehty taloudellisia selvityksiä, joiden tulokset ovat lupaavia. “Laskelmien perusteella biotuotannon prosessit voisivat olla kannattavia jo suhteellisen pienessä mittakaavassa. Esimerkiksi pilottitehtaana, jota voidaan myöhemmin laajentaa.”
Teollisuudelle suunnitellulla alueella on valmiina kunnallistekniikka, sähkö- ja lämpöverkot sekä tontteja, jotka soveltuvat biojalostuksen tarpeisiin ilman suuria lisäinvestointeja. Lisäksi kunnalla ja koko Kainuun alueella on myönteinen asenne uusiin biohankkeisiin. Yhteistyö elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on aktiivista ja avointa. Suomussalmi on siis paitsi raaka-aineiltaan myös infrastruktuuriltaan ja asenteeltaan valmis ottamaan vastaan bioteollisuuden investointeja.
Strateginen investointi tulevaisuuteen
Biotuotantoon panostaminen ei ole pelkkä ympäristöteko. Se on strateginen investointi tulevaisuuden talouteen, omavaraisuuteen ja energiaturvaan. Biotuoteteollisuus luo uusia työpaikkoja ja houkuttelee osaajia sekä sijoittajia alueelle.
”Kun raaka-aine, logistiikka ja osaaminen ovat valmiina, voidaan rakentaa teollinen symbioosi, jossa eri yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja. Yksi tuottaa ligniiniä, toinen selluloosaa, kolmas valmistaa niistä biopohjaisia lopputuotteita.”
Ahokkaan mukaan Suomussalmen kunta ja maakunta tukevat aktiivisesti biotalouteen liittyviä hankkeita. “Kunta on hyvin avoin uusille ideoille ja valmiina auttamaan sijoittumisessa, infrastruktuurissa ja luvituksessa. Suomussalmella on halu kasvaa biohankkeiden kautta.”
Tulevaisuudessa biotuotteiden merkitys vain kasvaa. Fossiilisia materiaaleja korvaavat ratkaisut ovat välttämättömiä, ja puhdas, uusiutuva raaka-aine on Suomelle merkittävä kilpailuetu. Suomussalmella on kaikki tarvittavat edellytykset nousta biotuotannon mallialueeksi: runsaat metsävarat, valmiit teollisuustilat, toimiva infrastruktuuri ja osaava työvoima.
”Jos kunnianhimoiset suunnitelmat toteutuvat, Suomussalmi voi olla jo muutaman vuoden kuluttua paikka, jossa valmistetaan tulevaisuuden biotuotteita. Kestävästi, kotimaisista raaka-aineista ja maailmaa varten”, Mikko Ahokas kiteyttää.