Suomussalmella on tehty viimeiset kaksi vuotta määrätietoista työtä sen eteen, että kunnassa olisi tulevaisuudessakin työtä, yritystoimintaa ja elinvoimaa. Kesäkuun lopussa päättyvä Teollisuuden kasvuloikka -hanke on ollut tässä työssä keskeinen väline.
Elinvoimajohtaja Jonne Maaningan mukaan hankkeessa haluttiin muuttaa ajattelutapaa.
– Tarkoituksena on ollut ottaa aiempaa proaktiivisempi ote investoreiden etsimiseen ja houkuttelemiseen. Emme jää odottamaan, että joku kysyy meiltä mahdollisuuksista, vaan valmistelemme ne valmiiksi, Maaninka sanoo.
Aiemmin investointien houkuttelu on painottunut vahvasti matkailuun. Teollisuuden kasvuloikassa katse suunnattiin tietoisesti teollisiin toimintoihin. Teollisuuden kasvuloikka -hankkeessa on käyty läpi paikallisten yritysten tilannetta ja arvoketjuja, minkä jälkeen työ kohdennettiin elinvoimaohjelman mukaisiin kärkitoimialoihin, kuten energiaintensiivisiin ratkaisuihin ja biotuotteisiin.
Käytännössä hanke on tarkoittanut selvityksiä, maastokartoituksia, laskelmia ja investointimateriaalien laatimista. Samalla on rakennettu oma investointialusta, jonka kautta Suomussalmi esittelee mahdollisuuksiaan ulkopuolisille toimijoille.
Yksi konkreettisimmista kokonaisuuksista on Kurimon teollisuusalueelle valmisteltu teollisen mittakaavan aurinkovoimahanke.
– Olemme edenneet neuvotteluvaiheeseen aurinkovoimainvestoinnin toteuttamisesta. Kumppani on löytynyt ja sopimukset ovat viimeistelyvaiheessa, Maaninka kertoo.
Aurinkovoimatuotannon ympärille on hahmoteltu laajempaa kokonaisuutta, johon voisi tulevaisuudessa kytkeytyä esimerkiksi akkuvarastoja ja datakeskustoimintaa. Ajatuksena on rakentaa vaiheittain teollinen kokonaisuus, joka hyödyntää paikallisia vahvuuksia kuten tilaa, energiaa ja toimivaa infrastruktuuria.
Biotuotealalla on puolestaan tarkasteltu muun muassa biohiilen tuotantoa ja puun jatkojalostusta. Tavoitteena on, että alueen metsistä saatava raaka-aine jalostuisi entistä pidemmälle täällä omalla paikkakunnalla. Maaningan mukaan hankkeen merkitys ei ole vain yksittäisissä investointiaihioissa, vaan siinä, että Suomussalmi on ottanut itse aktiivisen roolin tulevaisuutensa rakentamisessa.
– Hanke on edesauttanut uusien investointien houkuttelua ja ennen kaikkea tehnyt meidän tekemisestämme suunnitelmallisempaa. Meillä on nyt valmiit materiaalit ja selkeä suunta, hän sanoo.
Teollisuusinvestoinneilla tavoitellaan työpaikkoja ja aluetaloudellista vakautta.
– Kun meillä on työpaikkoja, se mahdollistaa, että täällä asuu ihmisiä, jotka käyttävät palveluita ja ylläpitävät meidän yhteisöämme. Se on koko kunnan elinvoiman kannalta ratkaisevaa.
Teollisuuden kasvuloikka päättyy hallinnollisesti kesäkuussa 2026, mutta työ ei lopu siihen. Valmistellut hankkeet ja käynnissä olevat neuvottelut kertovat siitä, että Suomussalmella ei vain puhuta elinvoimasta, vaan sitä rakennetaan konkreettisin teoin.
– Paikallisille tämä on ennen kaikkea viesti uskosta omaan kuntaan. Suomussalmella on tahtoa, osaamista ja rohkeutta hakea kasvua myös teollisuudesta ja tehdä se omista lähtökohdista käsin, Maaninka päättää.
